Homma hanskassa. Not. Mutta silti hymyilen.

Elämäni noin sadas muutto on ylihuomenna. Ja kuten kokemuksesta hyvin tiedän -vaan en muistanut- tässä kohdassa väsymys kosahtaa kokonaisvaltaisesti ja meinaan pudota pyrstölleni kaaoksen edessä voimattomana. Jippii -lapsethan ovat lomalla. No jihuu, 9- vuotiaasta ylöspäin ovat oikeasti olleet paljon avuksi. Ja tietysti pienemmät avuliaana peesaavat. Jepjep. Varapärekin jäi Suomeen. Logistiikka on yksinkertainen. Teemme muuton itse, omalla väellä.  Tällä kertaa avaimet käteen-muuttorahat menivät vähän niinkuin yhteishyvään -siitä aaton jälkeen enemmän.

Pakatkaa muut, jättäkää vain ne käyttökengät kolmelle päivälle, kehoitin. Onhan sitä siinäkin…

Muuton jälkeen on edessä tämän talon loppusiivous  -ne siivoojalle osoitetut rahat kun menevät siihen samaan yhteishyvään. Siitä siis lisää sitten aaton jälkeen!  Ja siinä ohessa alkaa meidän kinkuttoman joulun valmistelu. Tortut on kuitenkin leivottu pakkaseen ja suklaat ja salmiakit jemmattu komeroon. Kinkun tilalla tarjoillaan bbq-ribsejä ja perunamuussia ja lanttulaatikkoa ja vihanneksia sekä punajuurilaatikkoa ja katkarapuja plus kylmäsavulohta -lihapullia ja ikean nakkeja unohtamatta! Paketti ruisleipää on jemmattuna pakkaseen… Joululahjoja tilataan maltilla (n. kolme per nenä) amazon.comin ja amazon prime now-palvelun kautta. Jälkimmäinen toimittaa lahjoja jopa kahden tunnin toimitusajalla. Superhyvä palvelu!

Kaaoksenkin keskellä kyntilänvaloa ja joulun odotuksen iloa.

Tänään illalla soittelen vielä joulupukille. Se nyt vain kuuluu meidän jouluun. Pakkaaminen on nostanut mieleen paljon muistoja. Joululaulut virittävät mieltä muuton jälkeiseen juhlaan. Joulu on niin ihanaa aikaa tunnelmoida ja olla yhdessä. Harmonista se on meillä harvakseltaan, ehkä tunnin pari kerrallaan, ennenkuin joku keksii kiusata jotakuta. Omakin käytös vaatii alinomaan anteeksipyyntöjä. Toisikohan se joulupukki minulle korvatulpat ja pitkää pinnaa?