Kaveri lähetti kuvan Söörmarkun ala-asteen vanhempainillasta. Kyläkoulusta, jossa seitsemän lastamme ovat saaneet käydä koulua. Jonne täällä asuvat pojat edelleen ikävöivät. Minä muistelen lämmöllä koulun läheisyyttä, helppoutta, tuttuutta, kouluruokaa, kotimaisuutta ja huippuihanaa henkilökuntaa! 
Täällä poikien ala-asteella on n. 1200 oppilasta. Mukava henkilökunta täälläkin, mutta hei -onhan se eri juttu kuitenkin! Ahtaat bussit, ruuhkat koulun käytävillä ja koko ajan vähän kujalla-olo uudessa monikulttuurisessa oppimisympäristössä, uusissa käytänteissä ja uuden kielen kanssa. Mutta kokemuksena varmasti mielenkiintoinen, vaikka ajoittain rankkakin.
Koulussa panostetaan vahvasti (matemaattisten) kirjallisten tehtävien ratkaisemiseen, päättelykykyyn ja perustelutaitoihin. Mekaanisen oppimisen sijaan opiskellaan laajemmin luovuutta. Täällä ei ole yksiä ainoita oikeita vastauksia monissakaan oppiaineissa, vaan oppilas omalla päättelykyvyllään ja perustelutaidollaan voi päätyä hyvinkin monipuolisiin vastausmalleihin. Oppimistuloksiin vaikuttavat vahvasti oppilaan verbaalinen suoritus ja esiintymistaidot. Viikkoraportti pitää vanhemmat ajan tasalla, onko oppilas saavuttanut asetetut tavoitteet ja millä prosentuaalisella osuudella hän on sen tenyt. Silti. Moneen kertaan todettu. Eläköön Suomen koulusysteemi! Olet kultamitalisi ansainnut! 
Field trippejä tehdään koulusta usein. Ensi kuun field trip suuntautuu kurpitsafarmille. Halloween-sesonki! Jokaista retkeä varten kerätään rahaa ja täytetään papereita. Joka ikinen reissu täytän niitä samoja tietoja lapsistani… 
Opettajat lähettivät kouluvuoden aluksi itsestään laaja-alaisen esittelykirjeen. Nyt tiedämme, että esim. Mrs. Sparks on naimisissa ja heidän talouteensa kuuluu myös kultakala. Tai että Mrs. Duffy on opiskellut University of Washingtonissa. Ja että Brunon matikanopettaja rakastaa Starbucksin espressoa. Vanhempainiltoja on usein. Tällä viikolla esikoulun. Lisäksi erilaisia teemailtoja. Täällä community spirit on vahva. Vapaaehtoisiin iltoihin osallistumme mahdollisuuksien ja jaksamisen mukaan. 
Monista uusista asioista huolimatta tämä kouluvuosi on käynnistynyt hienosti. Lasten sopeutuminen jaksaa minua hämmästyttää kerta toisensa jälkeen. Eskarilainenkin on oppinut kolmessa viikossa englannin kieltä valtavasti. Pikkuhiljaa se kieli sieltä asettuu majaksi. Ja tavat. Ja kaverisuhteet. Elämä on uuden opettelua pienin askelin täällä Yhdysvaltojen länsirannikolla. Miten syksy on sinulla sujunut?
supersariannablog 