Äidin kunniatehtävässä jo 8246 päivää

Tämänvuotinen äitienpäivä sai minut miettimään, millaista on ollut olla äiti. Kaikki 8246 päivää (esikoinen laski). Nopeasti se on mennyt! En muista yön pitkiä, itkuisia imetystunteja -oliko niitä edes- mutta muistan anivarhaiset aamuvirkkutaaperot ja muistan, että kaikki nämä 8246 päivää kahvi on ollut kaverini kannukahmalokaupalla!

anac2
Kävimme juomassa tämän äitienpäivän iltapäiväkahvit merenrannassa retkeillen. Tämä on sitä minun omannäköistä juhlaa luonnon helmassa.

Omaa äitinä olemistani ovat määritelleet elämäntilanne, elinolosuhteet, ihmissuhteet ja elämänarvot. Olen ollut äiti avopuolisona, yksinhuoltajana, vaimona ja siten myös uusperheellisenä (vaikka en koskaan ole osannut käyttää sitä määrettä). Olen ollut opiskelijaäiti, bilettäjä-äiti, työäiti, kotiäiti, yrittäjä-äiti, mutta myös pienperheäiti, keskikokoisen perheen äiti ja totaalisesti suurperheen äiti. Olen yhden lapsen ja kahdeksan pojan äiti, kuten joskus leikkisästi sanon, kun joku kysyy lapsilukumäärää. Olen myös erityisen paljon erityislapsen äiti. Ja olosuhteiden pakosta nyt etä-äitikin. Tämän kaiken myötä olen lisäksi  hengellisen kodin löytänyt äiti ja siten myös hyvin erilainen äiti ensimmäiselle viidelle ja seuraaville neljälle.

anac1
Luontoäiti kattoi kauniin sään ja myötätuulen.

Äitinä oleminen on ollut henkisesti raskainta silloin, kun lapsia oli kaksi. Olin ikionnellinen lapsistani, mutta loin itse itselleni vaatimuksia. Oli monenlaista pätemisen tarvetta onnistua äitinä ja tehdä kaikki vimpan päälle oikein. Olin todellinen supersuorittajaäiti. Lapset kasvoivat upeiksi aikuisiksi siitä huolimatta! Kun lapsia uudessa elämäntilanteessa ja avioliitossa tuli vielä seitsemän lisää, tippuivat suorituspisteet, mutta kokemus- ja tyytyväisyysmittari kohosi. Oli hetkiä, jolloin se kaikki oli vähän liikaa, ja lähdin hetkiseksi lataamaan akkuja vaikka lenkkipolulle tai kahville kaverin kanssa. Tai ostoksille ihan yksin. Mutta parhaita hetkiä ovat olleet ne, jolloin me kaikki olemme olleet saman katon alla, emme aina edes niin sopuisina, mutta lähekkäin. Kuitenkin.

anac4
Vain taivas on rajana heille, jotka synnytin…

Äitinä en koskaan ole valmis. Vaikka vauva-aika on lopullisesti takanapäin, on elämä alakoululaisten, yläkoululaisten, lukiolaisten ja jatko-opinnoissaan painivien kanssa vaihtelevaa ja opettavaista. Juuri kun kuvittelen haltsaavani jotain nuorisojuttuja, tuleekin uusia lyhenteitä ja sanontoja. LOL. Olen niin läästsiisonii! Feispalm.

anac5
Luontoäidin seikkailupuistossa.

Mutta eihän tämän parempaa pestiä ole edes presidentillä tai Ruotsin kuninkaalla. Äitinä oleminen on niin ihanaa! Toivottavasti sinun äitienpäivä oli ilmapiiriltään yhtä aurinkoinen, kuin meidän retkikohteemme meren rantaan.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s