Elämän pienet, hyvät hetket

Elämän kauniit hetket tapahtuvat huomaamatta. Kerronpa omistani vähän. Olotila alkaa selkeentyä aikaeron tasaantumisen myötä. Tänään porukka heräsi vasta kuudelta. Olo ei ollut enää kuin maatiejyrän alle jääneellä. Keskiviikon pikkupakkaset muuttuivat torstaina pääkallokeleiksi. Mäenlasku luisti mummolan pihassa. Edes muutama törmäys sahapukkiin ei tahtia haitannut. Lukuisia kertoja nousimme ylös ja taas laskimme vauhdilla mäkeä alas. Uudestaan ja uudestaan. Päivä alkoi luistelulla ja mäenlaskulla ja päivä päättyi mäenlaskulla. Yksinkertaisia iloja, joista palkkiona punaiset posket ja parempi yöuni.

Siinä välissä ahmimme kaivattuja Suomi-herkkuja: ruisleipiä, karjalanpiirakoita, laskiaispullia, vispipuuroa ja mämmiä. Makumuistot eivät pettäneet. Kaikki maistuu ihan mahdottoman hyvältä. Eikä vielä olla päästy edes karkkiosastoon käsiksi! Rahkasta puhumattakaan.

Parasta kaikessa on tavallinen yhdessäolo. Yhdessä! Opistonuorikin saapui eilen luoksemme. Pääkallokelien kiillottama kylätie oli tosin liikaa kitkarenkaille. Niinpä autoa noukittiin ojasta ylös koko kylän voimin keskellä yötä. Auto ja kyydissä olijat selvisivät naarmuitta. Opiskelijanuorukainen oli äidin silmissä miehistynyt 8 kuukauden eron aikana ihan mahdottomasti. Äitinä minulle on jokapäiväinen hämmästyksen aihe nuo hetki sitten hiekkalaatikolla leikkineet pikkupojat, jotka ovatkin yhtäkkiä äitiään päätä pidempiä, leveäharteisia nuoria miehiä. Elämän pienissä hetkissä piilee elämäni syvin onni.

img_7751
Onnea on olla isoveli. Onnea on olla pikkuveli. Onnea on olla heille äiti.
Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s