Iloa postitse ja muuttuneet suunnitelmat

Useammin kuin kerran elämässä on monet asiat ja suunnitelmat muuttuneet. Milloin minkäkin asian takia. Joskus muuttunut asia on itse aiheutettu, useimmiten asiat vaan tapahtuvat omalla painollaan, eikä asioiden kulkuun pysty olennaisesti vaikuttamaan. Vielä muutama vuosi sitten elämän epävarmuustekijöistä suurimpia olivat erilaiset lastentaudit. Etenkin talvikaudella yksi jos toinenkin sovittu asia jouduttiin perua, koska jompi kumpi pienemmistä oli tullut kipeäksi -yleensä yön aikana. No ne samat lastentaudit ovat tulleet tervehtimään meitä tänne meren taakse pitkästä aikaa. Ja päiväsuunnitelmat menevät uusiksi. Viime yönä kuljimme klo 02.30 pojan kanssa ulkosalla peläten törmäävämme kojoottiin (tai pesukarhuun) kurkunpäätulehduksen oireita lievittämässä. Jo Suomesta mukaan saatu kortisonitabletti taisi kuitenkin olla se tärkein, hengenahdistusta laukaiseva tekijä. Aamulla poika yllättävän toimintakykyinen, vaikka lämpöä. Mutta tämä ikääntyvä äiti… samassa jamassa kuin kiihkeimpinä imetysvuosinaan. Yhtä sumua siis! Onneksi on kahvi. Sitä koneistoon, niin eiköhän toimintakyky palaa. img_7391

Postikaan ei aina kulje ihan siihen aikatauluun, kuin mitä ennakoisi. Eilen saimme kolme pakettia –kolme joulupakettia. Ja oli tammikuun 24. pvä. Mutta viiveestä viis. Joka päivä on juhlapäivä -miksipä ei joulukin useamman kerran vuodessa. Kiitos paketeista -erityisesti taiteilijakummitädin tekemä muotokuva Sinuhesta oli ihana, ihana, ihana. Ja isosiskon jokaiselle veljelle erikseen henkilökohtaisesti ja ajatuksella valmistettu joulukortti teksteineen -se toi jokaiselle pojalle mielihyvän hymyn. Ilo pulppuaa pienestä, mutta saa aikaan paljon.img_7390img_7392Tänään sairastupapäivänä kuunnellaan siis Ellaa ja mutustellaan (säästeliäästi) postitse tulleita salmiakkeja. Syödään vähän liikaa (peruutetuille) vieraille varattuja herkkuja ja katsellaan maailmaa ruudun sisäpuolelta. Eskarilaisellakin vapaapäivä, on pojilla leikkikaveri omasta takaa. Että ei nämä ennakolta suunnittelemattomat muutokset elämässä ainakaan miinusta elämänlaatuun tee. Kotoillaan. Ja minä saan mahdollisuuden skarpata lapsille lukemisessa. Kirjat -niiden maailmaan toivoisi jokaisen sukeltavan. Ja pojat laskevat päiviä talvilomaan Suomessa.  Äiti-enää 2 viikkoa ja 6 yötä! Enkä minä anna minkään huolen maailmassa täyttää päätäni, ettäkö joku reissuun lähtiessä tai reissun aikana olisi kipeä. Nuo Amazonista tilatut kengät täytyy vaihtaa isompiin, ajattelen, sillä tottakai me olemme matkalla postikorttimaisen lumiseen talvi-Suomeen. Sitten kahden viikon ja kuuden yön päästä…

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s