Häikäisevää itsenäisyyspäivää!

Aikaero Suomeen nähden (-10 h) tekee sen, että täällä vasta valmistaudutaan itsenäisyyspäivän iltapäivään, kun Suomi jo nukkuu herätäkseen arkiseen keskiviikkoaamuun. Aikaeron takia yhteydenpito Suomeen on välillä hankalaa. Luvattoman paljon vietän aikaa lasten koulussa ollessa puhelimella, koska haluan ylläpitää yhteyksiä etenkin niihin kaikkein läheisimpiin kotimaassa. Itsenäinen Suomi kirvoitti tunteet pintaan Club Five-kuoron “Finlandia”-esityksellä. Sitä kuunnellessani tunsin jään narskunnan luistinten alla, viiman punaisilla poskilla ja vapauden liikkua vallattomasti kauniissa luonnossa, joka tarjoillaan mahdollisuudeksi jo oman talon ulko-ovelta. Oi Suomi! aamukuura3

Täällä ensimmäinen yöpakkanen oli jäädyttänyt eilisen sateen jälkeiset lammikot ritiseväksi jäämuodostelmaksi. Aurinko paistaa huikaisevan siniseltä taivaalta kirkkaana ja elämä tuntuu hyvältä ja arvokkaalta lahjalta. Turvallinen arki, pieni kaipuu sydämessä, mutta ennenkaikkea pohjattoman kiitollinen olo juuri tästä hetkestä, tästä päivästä, tästä elämästä. Oikein lujana tunne suomalaisuudestani juuri tänään täällä Yhdysvalloissa. Se suomalainen osa minussa, joka tekee minut hiljaisemmaksi, kuin monet muut (no joo, ei ehkä minua, mutta VOISI tehdä), jolle tauot keskustelussa ovat luontevia, joka ei tartu elämään kaksin käsin kahmien, vaan antaa jo tässä vaiheessa elämää myös kohtuullisuudelle arvoa. Se, joka muistaa ne vesisateisetkin itsenäisyyspäivät läntisessä Suomessa puhtaan valkoisina, koska itsenäisyyspäivän kynttilät ikkunalaudoilla kuvastivat juuri sitä valoa, jota itsenäinen Suomi on meille merkinnyt.

aamukuura1

Kun pojat tulevat koulusta, sytytämme kynttilät, syömme riisipuuroa ja luumusoppaa ja puhumme Suomesta ja suomalaisuudesta oikein sydämen kyllyydestä, vaikka se vähän kipeää tekeekin. Poikien ikävää Suomeen on vaikea pukea sanoiksi. Se on heissä, kuin vaiettuna. Mutta heissä on myös suomalainen sisu, joka ei anna periksi, vaan nostaa pään pystyyn ja selviää uusista tilanteista ihan missäpäin maailmaa tahansa. Ja joskus siitä puhumme, ihan varoen, että muutaman vuoden kuluttua ehkä palaamme takaisin. Kotiin.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s